Aistinvaraiseen arviointiin ja tuotteiden makuun johdatteli ensin tiiviillä teoriaosuudella Saara Lundén Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta. Mitä ja miten havainnoimme ruokaa ja kuinka eri aistit vaikuttavatkaan ruokailukokemukseemme kokonaisvaltaisesti? Arkista ruokailuakin voi helposti terästää välillä pohtimalla rouskaisun voimakkuutta, tuoksun ja näköhavainnon suhdetta tai suutuntumaa.
Illan pääosassa kuitenkin oli arviointi: yhteistyöyritystemme tuotekehitystarpeiden mukaisesti näin ensimmäisellä kerralla keskityttiin erityyppisten tuotteiden yleiseen miellyttävyyteen, asioihin, joihin ruokaillessa kiinnittää huomiota, sekä mitä tuotteissa pitää merkityksellisenä. Valikoimassa eri pienryhmien arvioinnissa kalapihvejä, silakkatuotteita ja röraa.
Tiiviisti maisteluun keskittynyt joukko oli jaettu pienryhmiin, joista jokaisessa arvioitiin itsenäisesti kahta eri tuotetta. Lopuksi käytiin ryhmäkeskustelu niin ryhmän kesken kuin koko arvioinnin päätteeksi loppukeskustelu, jossa kuultiin myös lyhyet yhteenvedot eri tuotteiden arvioinneista.
Arvioijilla oli tuotteesta riippuen 3-4 näytettä, joita sai maistaa valitsemassaan järjestyksessä.
Arvioijia pyydettiin keskittymään tuotteen eri ulottuvuuksiin (haju, maku, väri, rakenne…) ja kirjaamaan ylös ominaisuuksia, jotka kuvasivat tuotetta heidän mielestään parhaiten. Sen jälkeen tuotteen miellyttävyyttä kokonaisuudessa arvioitiin 9-portaisella asteikolla, jossa 1= erittäin epämiellyttävä ja 9=erittäin miellyttävä.
Tykkää, ei-tykkää, tykkää, ei-tykkää…
Tuotetta kuvailevista sanoista tehtiin sanapilvet, jotka antavat kuvan tekijöistä, mitkä eniten arvioijien mielestä määrittelivät tuotetta. Tässä esimerkiksi kalapihvien arvioinnissa olleiden tuotteiden sanapilvet, josta voi hyvin nähdä, että tuotteet erosivat niin, että yhtä arvioitiin useimmin mm. rapeaksi, kalanmakuiseksi ja paneroiduksi, toista taasen vaaleaksi, hiljaiseksi ja kompaktiksi. Kolmas tuote sen sijaan oli rapea, tillinen ja kuiva.
Kuvailevia sanoja eri tuotteille saatiin runsaasti ja kaikki eivät suoraan taipuneet sanapilviin. Eri tuotteiden arvioinnit ja muut ryhmäkeskustelun kommentit kuitenkin käydään erikseen läpi yrityskumppaneiden kanssa jatkokeskusteluissa, jossa käydään myös läpi mitä ideoita ja asioita arviointiryhmien tuloksista omaan tuotekehitykseen voi mahdollisesti poimia.
Miellyttävyysarvioinneista laskettiin ryhmän arviointien keskiarvot ja keskihajonnat. Keskiarvo kertoo siitä, erottuiko joku tuotteista toisia miellyttävämpänä tai epämiellyttävimpänä. Suuri keskihajonta kertoo siitä, että kyseinen näyte jakaa raatilaisten mielipiteitä enemmän, kuin sellainen, jonka keskihajonta on pienempi, eli tuotteen kohdalla arvioijat ovat enemmän samaa mieltä keskenään.
Silakkatuotteiden osalta esimerkiksi tulokset näyttivät tältä:
| Tuote | Keskiarvo | Keskihajonta | Minimi | Maksimi |
| A | 7,00 | 0,82 | 6 | 8 |
| B | 5,57 | 1,90 | 2 | 7 |
| C | 5,43 | 1,13 | 4 | 7 |
Tulosten perusteella voidaan sanoa, että tuotetta A pitivät arvioijaraatilaiset kaikkein parhaimpana ja olivat tästä myös varsin yksimielisiä. Eniten mielipiteitä näistä kolmesta näytteestä jakoi tuote B, mutta se sai silti paremman miellyttävyyskeskiarvon kuin tuote C, joka keskimäärin arvioitiin epämiellyttävimmäksi tuotteeksi näistä näytteistä.
Ensimmäisen työpajan saldo oli siis monipuolinen katsaus markkinoilla olemassa olevien eri tuoteryhmistä valittujen tuotteiden yleiseen miellyttävyyteen ja tekijöihin, joita kuluttajat niissä pitävät merkityksellisinä. Näiden vinkkien pohjalta työ yrityksissä jatkuu omien tuotekehitysideoiden parissa ja seuraavaan työpajaan huhtikuussa saamme ainakin jo alustavia maistiaisia uusista kehittelyssä olevista tuotteista!
Kiitos kaikille osallistuneille aktiivisesta osallistumisesta ja nähdään uudemman kerran ravintola Prikassa keskiviikkona 11.4. klo 17-20 ja också på svenska den 12 April i Åbo Akademi, Vasa.
ps. Koostamme tuotearvioinneista omia postauksia ja koonteja sivuillemme yksi kerrallaan, seuraa meitä myös Facebookissa!
