Svaga signaler – Vad kommer vi att äta I framtiden?

Ingen av oss kan veta exakt vad som kommer hända i framtiden men vi försökte i alla fall förutse framtida trender under förra veckans Blue Products- och Food bait-workshop då Laura Forsman från Åbo universitets Functional Foods Forum höll en föreläsning med temat hållbar utveckling, svaga signaler och framtida trender. Vi funderade även på vad konsumentförståelse egentligen är och hur den skapas samt hur vi kan använda oss av denna förståelse i utvecklingen av livsmedel. 

Laura Forsman

Med hjälp av konsumentförståelse kan företaget bättre förstå varför konsumenten vill köpa eller använda sig av en viss produkt eller tjänst. Det är inte bara behov och erfarenheter som styr köpbeslutet, utan också vanor och ideologier. Även hunger och det faktum att jag vill ha ett mellanmål spelar en självklar roll i köpbeslutet. Konsumentförståelsen är ändå alltid beroende av situation och målgrupp och kan därför delas in i olika nivåer, där allt från känslor till sociala situationer har betydelse.

Konsumentförståelse kan skapas med olika kvalitativa och kvantitativa metoder och en form av sådan datainsamling är dessa workshoppar där företagare får möjligheten att samlas med matentusiaster, sakkunniga och andra intresserade för att göra sensoriska bedömningar av företagens produkter i olika skeden i utvecklingsprocessen. Undersökningar kan göras på olika sätt men för att resultaten ska kunna tolkas rätt så krävs en plan också från företagets sida. Hur kan vi dra nytta av resultaten och hur ska vi tillämpa dem till vår målgrupp? Lönar det sig att reagera på resultaten genom att göra ändringar i sortimentet?

Under förra workshoppen bedömde vi fiskbiffar, röror och s.k. fiskkorvar. Utöver det funderade vi på ett nytt strömmingskoncept som ett finskt och mindre illaluktande alternativ till den svenska surströmmingen. Vi fick igång en aktiv diskussion som förhoppningsvis var till nytta för såväl företagarna som konsumenterna. I maj ordnas den sista av vårens workshoppar och med produktlanseringen som närmar sig kommer vi då att få bekanta oss med produkter som har kommit en längre väg i utvecklingsprocessen. Varmt välkomna med på nästa workshop 17 maj i Vasa!





 Katja, Sandra, Susanna och Anu

Mitä tulevaisuudessa syödään ja kuinka yritykset voivat ennakoida kulutustrendien muutoksiin?

Laura Forsman

Kenelläkään meistä ei liene kristallipalloa, josta voisi kurkistaa faktoja tulevaisuudesta, mutta jotain ennakointia tulevasta voimme silti tehdä. Tulevaisuuden ruoankulutukseen ja kuluttajien käyttäytymiseen liittyviä teemoja käsiteltiin Food Baitin ja Blue Products – projektien kevään toisessa työpajakokonaisuudessa 11.-12.4. Seinäjoella ja Vaasassa. 

 

Rautaisannoksen tietoutta kuluttajaymmärryksen saloihin toi Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta research & concepting manager Laura Forsman, jonka esityksessä päästiin käsiksi mm. heikkoihin signaaleihin ja kestävään kehitykseen. Mitä kuluttajaymmärrys sitten oikein on ja miksi sillä on väliä pohdittaessa esimerkiksi elintarvikkeiden tuotekehitystä? Kuinka tätä kuluttajaymmärrystä tuotetaan?

Kuluttajaymmärryksen avulla yritys voi ymmärtää aidosti pintaa syvemmältä miksi kuluttaja haluaa ostaa tuotteen tai palvelun. Ostopäätöstä kun voi ohjata kuluttajan tarpeet, kokemukset, mutta myös uskomukset ja asenteet – tietenkin sen tosiasian lisäksi, että hänellä on esimerkiksi nälkä ja haluaa välipalan. Kuluttajaymmärrys on myös aina tilanne- ja kohderyhmäsidonnaista ja kattaa monia eri tasoja aina tunteista sosiaalisiin merkityksiin.

Kuluttajaymmärrystä tuotetaan monenlaisilla laadullisilla ja määrällisillä menetelmillä, ja yksi muoto tiedon tuottamiseen on myös projekteissamme tehtävä työpajatoiminta yhdessä yritysten, asiantuntijoiden ja kuluttajien kanssa aistivaraisten arviointien merkeissä eri tuotekehitysprosessin vaiheissa. Tutkimuksia voidaan tehdä monenlaisia, mutta se vaatii yrityksessä myös tulosten hyödyntämissuunnitelman ja analyysin. Mitä esimerkiksi tietyt nousevat ilmiöt tarkoittavat juuri omalle kohderyhmälle? Pitääkö ja kannattaako niihin reagoida juuri oman tuotevalikoiman muutoksilla?

Työpajan aistinvaraisissa arvioinneissa Vaasassa olivat tällä kertaa mukana kalapihvit, kalamakkara ja kotimainen kalaröra, sekä tutkailimme säilöttyjen silakoiden konseptia. Keskustelua tuotteista nousi pienryhmissä runsaasti ja arvokkaita näkemyksiä kirjattiin tarkempiin yrityskeskuisteluihin jatkotyöstettäväksi. Miellyttävyysarviointeja ja kuvauksia tuotteista koostetaan ja esimerkkejä päivitetään sivuille lähiaikoina.

Toukokuussa kevään viimeisessä työpajassa saammekin lautasille arviointiin jo lähempänä tuotelanseerausta olevia tuotteita sekä jatko-osan aistinvaraisen arvioinnin näkökulmista. Lämpimästi tervetuloa mukaan myös silloin!

(kuvat: Nanna Rintala)